Myönnettäköön, en ole tehnyt vielä (paino sanalla VIELÄ) mitään hienon lupaukseni eteen. Lohduttaudun kuitenkin asialla, jonka radiosta tänään kuulin. Uudenvuoden lupauksen toteuttamista ei kannata aloittaa heti tammikuun alussa, vaan vasta kuun puolivälissä. Tämä yksinkertaisesti siksi, että arkeen palaaminen loman jälkeen vie ajatukset ja voimat niin, ettei suunnitelmien käyttöönotto onnistu.

Tämän viikon ajatukseni ovat olleet täysin opiskelussa. Joululomalla kun jotenkin kuvittelee, että ne rästissä olevat esseet kirjoittavat kyllä itse itsensä ennen tammikuuta. Voin surukseni kertoa, että näin ei käy. Siksi olenkin viettänyt viime päivät kasvaneena kiinni kannettavaani, jotta saisin tehtävät ajan tasalle ja aloitettua uuden lukukauden puhtaalta pöydältä. Olen onnistunut siinä ihan hyvin, hyvä minä! Kääntöpuoli on ollut se, etten ole poistunut asunnosta pariin päivään. En siis ole liikkunut yhtään enkä edes nuuhkaissut pakkasilmaa. Olo onkin kyllä jotenkin nuutunut, kyllä tässä liikuntaa kaipaisi. Onneksi tanssiharjoitukset alkavat ensi viikolla. Eiköhän se hippusen aktiivisempi arki lähde siitä rullailemaan.